Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Ja elämänsä loppuun asti piirsi HP muskelikkaita miehiä, ja kuolinvuoteellaan hiljaa huokaisi. Hän oli piirtänyt joka ikisen maailmassa olevan muskelikkaan miehen. Onnellisena hän tunsi saavuttaneensa tavoitteensa. Ja sitten hän kuoli.
-Seittilelu deviantArtissa

Korjaukseksi Seittilelun kommenttiin: Piirrän erittäin mielelläni myös muskelittomia miehiä, lihavia miehiä, nuoria poikia jotka eivät ole vielä miehiä ja naisia jotka joskus olivat miehiä.

Yhteydenotot tähän osoitteeseen: hanna.pirita(ÄT)gmail.com

Yhteistyössä

Läski!

Tosi Tiukat Trikoot

Hourly Comic

 

Tampereella Kupli

Disclaimeri: Tämä sarjis ei perustu mun ja mieheni välisiin asioihin. Halusin vain piirtää sarjakuvan jossa tuodaan julki sitä että väkivaltaan ei aina tarvitse fyysistä kipua, eikä edes kauheita haukkumasanoja. Pelkkä pienikin ele saattaa joskus olla erittäin pahaa henkistä väkivaltaa.

Friida ja Picasso

Nightfall on Maijjan sarjis.

Ps. Sain myös sen antologiasarjikseni sitten tehtyä. Tässä on malliksi sen eka ruutu:

Lisää tietoa tästä antologiaprojektista löytyy täältä: LINKKI Team Pärvelön nettisivuille.

Virallista toimintaa

Yritän vähä kaikee että saisin piirrettyä kuvapäivistä.

Siinä kaikki mitä näin alkuun piirsin uuteen hienoon kuvapäivikseeni. Lisää tulee kunhan ehdin piirtää.

Ensin nukutaan ja sitte ei.

Raakelin päiväkirjan piirtäminen toimi juuri halutulla tavalla ja sain taas piirrettyä päivistä itsestäni. Kiitos Raakelin inspiroivan vaikutuksen, olemme palanneet normaalitilaan.

Ja nyt sitte tää seuraava jonka tähän pistän on aika erikoinen juttu ja se kaipaa vähä selityksiä. Katos mulla on psykoottisia oireita joihin mulla on lääkkeitä, mutta menin Kauhajoelle ja unohdin ottaa lääkkeet mukaan. Jännittyneenä lääkkeiden puutteesta aloin pitää melkein tunti tunnilta päivittyvää kuvapäivistä johon purin sen jännityksen ja pelon mitä lääkkeiden puuttumattomuus aiheutti. En sitten loppujen lopuksi saanut mitään psykoottisia oireita paitsi yhteen väliin tuli sellanen tosi outo kauhun tunne, mutta seki meni ohi ku muutki heräs ja oli seuraa. En tiedä onko tämä muiden mielestä kiinnostava kuvaus mutta mulle se on mielenkiintonen.

Loppujen lopuksi tänään tuli ne pahemmat oireet, eli pyörrytti ihan älyttömän lujaa koko päivän. Oli hankalaa tulla kotiin junassa kun heitti niin lujaa päästä, mutta pääsin kotiin, otin lääkkeet, nyt on parempi eikä enää pyörrytä (äiti kun ei saanu tuotua ku vaan yhtä lääkemerkkiä). Olen siis kunnossa, ei huolta. Kyllä minä pärjään, osaan tulla asian kanssa toimeen, että terkkuja vain äiteelle joka huolehtii sen puolesta että pärjäänkö.

Raakelin elämä jatkuu.

Raakelin jännittävä elämä osa 1.

Eikö ollutkin jännittävää?? Pysykää kuitenkin housuissanne kunnes ehdin piirtää seuraavan tarinan Raakelin jännittävästä elämästä!! 

Raakelviikot alkakoot

Eli nyt mun kuvapäiviksen päähenkilö on mun sijaan Raakel, jonka elämä on mahtavaa ja mielenkiintoista ja eeppistä. Miten eeppistä? Kohtapa näette.

MAINOS